Tämän blogin päivittäminen on lopetettu ja se on yhdistetty luontoasioita laajemmin käsittelevään blogiin
Itä-Suomen ihmeet
Vanhat jutut ja uudet löytyvät siis sieltä, tervetuloa tutustumaan!
torstai 14. heinäkuuta 2011
torstai 24. kesäkuuta 2010
Retkellä Rantasalmella 6.6
Jätkäjäärä
Lehtotähtimö
Laji tuntematon
Myyränporras
Viiden hengen porukalla lähdimme katsastamaan Erolanniemen lehtoa ja ihailemaan sen antia. Keltavuokkoja oli vielä kukassa ja lehtotähtimöt kukkivat valkoisenaan. Tämä oli sama kotkansiipilehto kuin se, jossa toukokuun retkelläkin pistäydyimme. Koska silloin meitä oli vain kaksi, päätimme katsastaa paikan sillä mukana oli eri porukka. Kotkansiivet yleittyivät jo leukaan ja ne tulisivat kasvamaan vielä sitäkin suuremmiksi sillä lehtien kärjet olivat vielä kippurallaan. Myyränportaat olivat jo suuremmaksi osaksi auki ja valloittaneet ihan oman osansa kotkansiiviltä. Jokunen imikkäkin vielä kukki.
Lehtomaisessa, suurten kuusien varjostamassa lehdossa lauleli peukaloinen, joita tänä vuonna onkin ollut aika vähän äänessä. Kävelimme läheiselle niitylle, jota on joskus laidunnettu. Siitä kertoi vanha piikkilanka-aita. Niityllä oli mukava matala ja paahteinen kallioalue, jossa kasvoi paljon ahomansikkaa, suolaheinää ja pelto-orvokkia, seassa jokunen metsäorvokki.
Niitty oli heinäinen, mutta joitakin niittyleinikkejä, siankärsämöitä ja harakankelloja näkyi siellä täällä. Niityn parasta antia oli kuitenkin komea ja kookas musta jätkäjäärä koiras.
Seuraava kohteemme oli Haapalahden hakamaa, joka onkin yksi komeimmista Etelä-Savossa. Tarkoituksena oli etsiä noidanlukkoja, mutta retkeläisten katseet taisivat kiinnittyä enemmänkin taivaalla lentäviin tuulihaukkapariskuntaan, kuoviin, varpushaukkaan ja töyhtöhyyppään. Mutta niinhän se on, Lumpeen retkillä kaikki luontohavainnot ovat sallittuja! Valitettavasti noidanlukkoja ei löydetty yhtään.
Hurautimme autolla Parkuinmäen muistomerkille eväitä nauttimaan ja etsimään virnasaraa. Sitäkään emme löytäneet, mutta silmiin osui pikkulepinkäinen ja komea iso mittari harjumittari, joka taisi kaikille olla ihan uusi tuttavuus.
Niinpä kasvierikoisuudet jäivät sivuosaan kun hyönteiset ja linnut jäivät mielen päälimmäiseksi tästä retkestä.
Parkunmäen kotkansiipilehto 26.5
Kaksi urheata kasviretkeläistä uhmasi sadetta ja hyttysiä ja lähti katsomaan Parkunmäen kotkansiipilehtoa ja siellä kasvavia keltavuokkoja. Keltavuokkoja oli enää niukasti kukassa, sillä toukokuun helteet olivat saaneet ne kukkimaan hetkessä. Samoin kotkansiivet olivat jo kainaloon asti, vaikkakin vielä kärjistään kippuralla. Tämä kotkansiipikasvusto on yksi suurimmista yhtenäisitä kasvustoista Etelä-Savossa ja todella näkemisen arvoinen.
Samalla reissulla piipahdimme katsomaan Itäkylän kotkansiipilehtoa ja siellä kavavia imiköitä. Imikät olivatkin mukavasti kukassa ja myyränportaat vasta keriytymässä auki. Alueella oli myös runsaasti lehtotähtimöä, jota Etelä-Savossa näkee rehevimmissä lehdoissa havakseltaan. Täälläkin kotkansiivet kasvoivat kosteassa rinteessä tiheänä kasvustona, jossa ne tulevat hienosti esille.
Samalla reissulla piipahdimme katsomaan Itäkylän kotkansiipilehtoa ja siellä kavavia imiköitä. Imikät olivatkin mukavasti kukassa ja myyränportaat vasta keriytymässä auki. Alueella oli myös runsaasti lehtotähtimöä, jota Etelä-Savossa näkee rehevimmissä lehdoissa havakseltaan. Täälläkin kotkansiivet kasvoivat kosteassa rinteessä tiheänä kasvustona, jossa ne tulevat hienosti esille.
keskiviikko 5. toukokuuta 2010
Näsiä
Näsiä Daphne mezereum on puuvartinen pieni pensas, joka kukkii tuoksuvin aniliininpunaisin kukin aikaisin keväällä. Lehdet puhkeavat vasta kukinnan jälkeen. Näsiän löytää rehevistä ja valoisista lehdoista. Se on kauttaaltaan myrkyllinen, varsinkin sen marjat, lähinnä marjojen sisällä oleva siemen on myrkyllinen. Monet linnut pystyvät kyllä syömään näsiän marjoa ja niinpä ne levittävät tätä erikoista pensasta uusille kasvupaikoille.
Etelä-Savossa näsiä on suhteellisen yleinen, ainakin alueen itäosissa.
Näsiään on liitetty paljon uskomuksia. Sen myrkyllisyys on ollut tunnettua jo kauan. Kolmen marjan sanotaan tappavan jo koiran kokoisen nisäkkään. Lisäksi näsiän on uskottu osoittavan hyvää kaivon paikkaa.
Vuoden 2010 tapahtumia
Kevät tulee keikkuen ja ainakin täällä Rantasalmella näsiä kukkii jo valoisissa lehtometsissä. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 11.4 Savonlinnassa. Yhdistyksen puheenjohtajan jatkaa Elina Enho. Jäsenmaksu on 10€/henkilö ja tilinumero on 538304-274250. Kun haluat liittyä jäseneksi lähetä minulle sähköpostia niin liitän sinut postituslistaan. Tiedot retkistä ja tapahtumistaa saat vain sähköpostilistan kautta.
Luonnonkukkapäivää vietetään tänä vuonna 20.6. Etelä-Savossa on ainakin kaksi retkeä. Toinen on Punkaharjulla Luston maisemissa ja sen yhdistys toteuttaa yhdessä Metsähallituksen kanssa. Tietoa retkestä tulee aikanaan ilmestymään www.luontoon.fi/punkaharju
Toinen retki on Kerimäellä ja siitä lisää tietoa saa Timo Luostariselta timo.luostarinen at sll.fi ja näiltä sivuilta lähempänä kesää.
Retkikuvia ja kasvitietoa tänne kerätään pikkuhiljaa kunhan kesä taas edistyy!
P.S. Etelä-Savon Uhanalaiset kasvit -julkaisua on vielä saatavilla. Ota yhteyttä Timo Luostariseen timo.luostarinen at sll.fi tai soita 0505670500
Luonnonkukkapäivää vietetään tänä vuonna 20.6. Etelä-Savossa on ainakin kaksi retkeä. Toinen on Punkaharjulla Luston maisemissa ja sen yhdistys toteuttaa yhdessä Metsähallituksen kanssa. Tietoa retkestä tulee aikanaan ilmestymään www.luontoon.fi/punkaharju
Toinen retki on Kerimäellä ja siitä lisää tietoa saa Timo Luostariselta timo.luostarinen at sll.fi ja näiltä sivuilta lähempänä kesää.
Retkikuvia ja kasvitietoa tänne kerätään pikkuhiljaa kunhan kesä taas edistyy!
P.S. Etelä-Savon Uhanalaiset kasvit -julkaisua on vielä saatavilla. Ota yhteyttä Timo Luostariseen timo.luostarinen at sll.fi tai soita 0505670500
maanantai 23. marraskuuta 2009
Etelä-Savon uhanalaiset kasvit -teos on ilmestynyt
Teoksessa esitellään Etelä-Savon kasvimaakunnan alueella esiintyvistä uhanalaisista kasviesta 108 lajia. Lajista on värikuva, karttatieto sekä havaintotieto. Lisäksi lyhyt kuvaus itse lajista ja sen uhanalisuuden syistä. Teoksen on kustantanut Etelä-Savon Luonnonsuojelupiiri ja sen on tehnyt ja lajit siihen kasannut pitkän linjan kasviharrastaja Tapani Kettunen.
Teosta voi ostaa 30e hintaan ja sitä myy ja välittää Etelä-Savon Luonnonsuojelupiiri. Yhteyttä voi otta suoraan toiminnanjohtaja Timo Luostariseen joko puhelimitse tai sähköpostilla.
Timo Luostarinen
Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri
toiminnanjohtaja
044 2080770
timo.luostarinen@sll.fi
Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri
toiminnanjohtaja
044 2080770
timo.luostarinen@sll.fi
maanantai 20. heinäkuuta 2009
Ketoneilikka Dianthus deltoides
Ketoneilikka Dianthus deltoides on vuoden 2009 seurantalaji. Suomen ympäristökeskus ja Suomen luonnonsuojeluliitto julkaisevat joka vuosi kasvilajin, josta kerätään havaintoja valtakunnallisesti. Näin koitetaan saada selville onko laji mahdollisesti taantunut ja mikä sen levinneisyys on ja millaisessa ympäristössä ne viihtyvät. Havaintojaan ketoneilikasta voi ilmoittaa jokainen Luonnontieteellisen Keskusmuseon havaintotietokantaan Hatikkaan www.hatikka.fi.
Ketoneilikka on matalakasvuinen ja komea kukkainen monivuotisruoho. Sen kukinta-aika on kesä-heinäkuussa. Ketoneilikka on Suomessa ikivanha kylä- ja laidunketokasvi. Se kasvaa kuivilla ja matalakasvustoisilla kedoilla ja niityillä, kivikkorinteillä, pellon- ja tienpientareilla. Perhoset pölyttävät sen kukat. Se tuotaa hyvin siementä, mutta levittäytyy myös kasvullisesti rönsymäsietn juurehtivien tyvihaarojensa avulla.
Ketoneilikalla on monia kansanomaisia nimiä. Joel Lehtonen tunsi sen pääskynhattuna, mutta se on tunnettu myös verenpisarana ja Neitsyt Maarian, Jeesuksen ja Jumalan kengännauhana ja pohjalaiset tuntevat sen ruumiinkukkana, tarkoittaen sillä Jeesus Kristuksen ruumista.
-lähde: WOSY, Ympäristön Luonnonkasvit
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)