keskiviikko 13. elokuuta 2008

Kasviretki Hevonniemeen 10.08.

Hevonniemi on Savonlinnan ja Rantasalmen rajalla sijaitseva n. 25 neliökilometrin laajuinen alue, joka kartta- ja varsinkin satelliittikuvassa erottuu rikkonaisten jyrkkien kallioiden ja niiden välisten laaksojen labyrinttinä. Jyrkänteiden alusille luonteenomaisia ovat pienet lehtolaikut, joita alueelta löytyy lukemattomia.




Lumpeen retki 10.8. suuntautui Hevonniemeen, vetäjänä Tapani Kettunen, joka on tutkinut Savonlinnan seudun uhanalaista lajistoa. Päätavoitteena oli metsänemän löytäminen, lajilla on Tapanin mukaan menossa jo toinen hyvä vuosi peräkkäin. Kasvia näkee kuitenkin harvoin, retken muille osanottajille kyseessä olikin "eliksen" haku.

Niin siinä sitten kävi, että tuo "salaperäisen piilottelijan" ja "kummituskämmekän" maine kärsi hienoisen kolauksen, sillä retken aikana näimme jopa 60-70 kukkavartta! Kaiken lisäksi kävimme vain muutamassa useista (kymmenistä?) tunnetuista kasvupaikoista. Kukkavarren löytäminen vaatii kuitenkin harjaantumista.

Kirjallisuuden mukaan metsänemä on runsassammaleisten kuusimetsien laji, mutta että siihen voi törmätä muunkinlaisilla kasvupaikoilla. Hevonniemen kasvupaikoille oli tyypillistä runsas lehtipuukarike sekä haapojen ja raitojen läsnäolo. Useimmiten kasvi löytyi jyrkänteen alta, jopa jyrkänteen alimmalta portaalta.




Retken loppupuolta häiritsi reippaanpuoleinen sadekuuro, siitä huolimatta lajilistaan lisättiin mm. myyränporras, pussikämmekkä, tunturikiviyrtti ja pahtarikko (vain yksi, mutta sitäkin komeampi yksilö!).


perjantai 8. elokuuta 2008

Kurjen polvi ja nokka

Kurjelle on "pyhitetty" monen monta kasvia. Ajatellaan vaikkapa kurjenpolvia, -herneitä ja -miekkoja sekä kurjenjalkaa ja kelloa. Paljon muitakin löytyy ja miksipä ei; komealle linnulle sopii kasveja nimetäkin.



















Ojakurjenpolvi (Geranium palustre) mainitaan monessa lähteessä harvinaseksi, mutta Savonlinnan pohjoispuolella se on paikoin yleinen ja leviää jatkuvasti tienvarsia pitkin. Jos sopiva kostea niitty löytyy leviää ojakurjenpolvi mieluusti sinnekin. Laji näyttää hyötyvän keskikesän niitosta: pian niiton jälkeen tienvarret ovat täynnä syvän lilanpunaisia kukkia. Kukinta jatkuu pitkälle syksyyn.

















Tutustuin ojakurjenpolveen aikoinaan hieman erikoisella tavalla: joku oli kerännyt sen koulukasvioonsa metsäkurjenpolvena ja opettaja, virheen huomattuaan liimasi kasviarkin vitriinin lasiin viitteellä: "Rauhoitettu! Älä kerää kasvioon!" Laji jäi kerralla mieleen.

















Myös Kurjennokka (Erodium cicutarium) kuuluu kurjenpolvikasveihin. Se on kuivemman ja lämpimämmän paikan kasvi kuin ojakurjenpolvi, viihtyy tien- ja pellonpientareilla sekä joutomailla. Mitenkään yleinen se ei täälläpäin ole.

Nimi johtuu hedelmystön muodosta, tosin vähän pitkä tuo kurjen nokaksi on...



lauantai 2. elokuuta 2008

Kasviretki Tammenlahteen Rantasalmella


Ahokirkiruoho

Saimme kutsun tulla katsastamaan erästä pihapiiriä ja sitä ympäröivää metsäaluetta Rantasalmella. Tiedossa oli, että alueella on reheviä lehtonotkoja ja jylhiä kallioita, joilta aukeavat komeat näkymät yli Saimaan Haukiveden.

Pihapiiriä on hoidetuu niittämällä ja niinpä siinä viihtyivät monet tutut niittylaji kuten niittyhumala Prunella vulgaris, nurmitädyke Veronica chamaedrys, päivänkakkara Leucanthemum vulgare, puna-apila Trifolium pratense, kelta-apila Trifolium aureum ja vasta kukkiaan aukova nurmikaunokki Centaurea phrygia. Rannan tuntumassa kasvoi alueella yleisenä essiintyvää siperiansinivalvattia Mulgedium sibrium.


Siperiansinivalvatti

Pihapiirin läheisessä lehtonotkelmassa ja sitä edeltävässä rinteessä kasvoi sekä ahokirkiruohoa Gymnademina conopsea sekä soikkokaksikkoa Listera ovata, jotka kaikki kukkivat komeasti. Kallioiden välissä olevalla rehevältä lehtojuotilta laskimme pieneltä alalta peräti 28 kukkivaa soikkokaksikkoa ja 11 kukatonta lehtiruusuketta! Ahokirkiruohoja siellä kasvoi kaksi kappaletta, mutta nekin komeasti kukkivina. Yhden kalliorinteen reunalla harjuhäränsilmä Hypochoeris maculata venyttli pitkää varttaan edes jotain valoa saadakseen. Muita seuralaislajeja olivat mm mustakonnannarja Actaea spicata, hiirenporras Athyrium filix-femina, isotalvikki Pyrola rotundifolia ja lehtokuusama Lonicera xylosteum.